Kotiseudun arvo Suomi100 -juhlassa
Suomi100 vuonna 2017 on merkittävä tapahtuma kaikille suomalaisille, yrityksille ja yhdistyksille, myös meille kotiseutuyhdistysten väelle. Teema on haastava ja samalla helppo: YHDESSÄ. Kohderyhmänä eritoten lapset ja nuoret; juuri ne tulevaisuuden kotiseututyön tekijät. Teeman sisältö Suomen tulevaisuuden tekijät ja mahdollistajat. Katsotaan eteenpäin eli missä olemme vuonna 2017. Mihin halutaan mennä? Päätöksiä ja tekoja Suomen vahvistamiseksi.
Yhdessä tekeminen voi olla joskus kotiseutuyhdistysten väelle iso haaste. Me yhdessä, en minä yksikseen omilla ehdoilla. Vaan oman kotiseutuyhdistyksen yhdessä tekemän toimintasuunnitelman ehdoilla. Jäsenten ja asukkaiden ehdoilla. Ajan vaatimusten ehdoilla ja huomioimalla myös Suomen Kotiseutuliiton linjaamat strategiat ja toimintamallit omaa paikallista toimintaa luonnollisestikaan unohtamatta.
Suomen Kotiseutuliiton painopisteitä vuodelle 2017
- kotiseututyö 100 – vuotiaassa Suomessa
- kulttuurisesti monimuotoinen Suomi ja suomalaisuus
- asukkaiden osallisuuden vahvistaminen
- uudet toimintamuodot kotiseututyössä
Julkilausumassaan kotiseutuliitto haluaa nostaa identiteettityön keskeiseksi osaksi alueellista elinvoimaisuuden kehittämistä sekä kannustaa tulevia maakuntahallintoja ottamaan paikalliset ja alueelliset toimijat mukaan kehittämistyöhön.
Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo kirjoittaa liiton nettisivuilla: ”Miksi teemme kotiseututyötä? Miksi kotiseututoimijat haluavat osallistua? Merkittävä motivaatio on oma positiivinen, itselle merkityksellinen kotiseutusuhde, kotiseuturakkaus. Välitämme ja haluamme huolehtia, vaalia ja kehittää omaa asuinympäristöä omaksi ja koko yhteisön hyväksi.”
Uskon, että tulevaisuuden rakentamisessa tarvitaan jatkossa entistä enemmän yhteistyötä. Uskon, että uudessa tilanteessa kuntien ja maakuntien valttti yhteistyön kehittämisessä on aivan uudella tasolla. Kaikkia tarvitaan, jokaisen sektorin, toimialan ja toimijan osaamista ja tekemistä ja niiden välistä yhteistyötä. Käynnissä oleva maakuntahallinnon uudistus tarjoaakin hyvän mahdollisuuden ottaa alueellisiin identiteetteihin ja kotiseudun sitoutumiseen liittyvät voimavarat jälleen maakunnallisen kehittämisen keskiöön. Maakuntahallintojen on käynnistettävä yhdessä alueidensa kuntien ja muiden toimijoiden kanssa pitkäjänteistä kehittämistyötä, jossa paikalliset ja alueelliset toimijat voivat osallistua maakuntansa elinvoiman vahvistamiseen, toteaa toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo.
Kolmas sektori on hyvä kumppani ja monet yhdistykset ovat valmiita ottamaan vastuita palveluiden suunnittelusta ja tuottamisesta. Tämä edellyttää vielä lisää yhteistyömallien kehittämistä. Kotiseutuliitto on käynnistämässä hanketta opetus -ja kulttuuriministeriön rahoituksella, jossa kartoitetaan hyviä toimintamalleja yhdistysten, kuntien ja maakuntien yhteistyölle ja kumppanuuksille, sanoo Riitta Vanhatalo kirjoituksessaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Kotiseutuliitto ja Suomen Kuntaliitto kutsuvat lokakuun lopulla maakuntien liittojen ja ELY – keskusten edustajat keskustelemaan aiheesta ”Maakuntauudistus kulttuurin ja kotiseututyön näkökulmasta”. Kotiseutuliitto antaa lausunnon maakuntauudistuksesta marraskuussa 2016.
Mitä merkitsee kotiseutu?
Jokaisella meillä on juuret jossain. Jokaisella meillä on myös muistoja. Muistoja kotiseudusta, muistoja ja tarinoita ihmisistä, muistoja tuoksuista ja äänistä, maisemista. Muistojen kautta syntyy mielikuva monessakin eri paikassa eletystä kotiseudusta ja yhteisöön kuulumisesta.
Kuka määrittää kotiseudun? Kukaan ei voi sitä puolestamme määrittää. Jokaiselle on on oma kotiseutu se ainoa ja oikea, joka muodostuu tuttuuden ja turvallisuuden tunteesta. Yksilöllisillä kokemuksilla ja omalla identiteetillämme on kotiseudun merkittävyydessä iso tehtävä. Ihmiset ja paikat vaikuttavat siihen miten kotiseututunne syntyy ja miten oma kotiseutu näyttäytyy kotiseudulla ja kotiseudun ulkopuolella.
Kotiseutuja voi olla monta. Työpaikkakotiseutu ja kesäpaikkakotiseutu. Arjen kotiseutuelämää on monipaikkaistuvassa digitalisoituneessa yhteiskunnassa maailmanlaajuisesti.
Vaikka maailma ympärillämme muuttuu jatkuvasti ja tuntuu, että emme pysy muutoksen mukana. On kuitenkin yksi asia mikä ei muutu ainakaan meidän mielissämme. Oma kotiseutu. Ainoa ainutkertainen kotiseutu. Omat juuret ja suku ja suvun tarinat.
”Kotiseutu kiinnostaa nyt uudelleen ja uudella tavalla. Kotiseudun arvostus kasvaa, kun maailma tuntuu niin turvattomalta. Ihmiset arvostavat nyt sitä mikä itsellä on Suomessa hyvin. Paikallisuuden arvostus lisääntyy ja omien juurien tärkeys korostuu. Meidän jokaisen tulisi nähdä oma kotiseutumme uusin silmin”,näin puhui Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen Valtakunnallisten kotiseutupäivien avajaisissa Kajaanissa elokuussa 2016.
Toivottavasti me kotiseutuihmiset jätämme kotiseutujälkemme kotiseutua arvostavaan samanhenkisyyden, yhdessä olemisen ja yhdessä tekemisen henkeen. Yhdessä olemme aina enemmän.
Suomi100 juhlavuotena Valtakunnalliset kotiseutupäivät ovat Jyväskylässä 10.-13.8.2017. Teema on ”Elämä on laiffia ja kotiseutu on liikkeessä”
Kirjoittaja:
Elisa Göös
Suomen Kotiseutuliiton Kanta – Hämeen valtuutettu, Hämeen Heimoliiton hallituksen puheenjohtaja, Janakkala – Seuran puheenjohtaja
