Muut muistomerkit

Riihikivi

Tekijä:
Vuosi:
1963
Sijainti: Riihikivenpuisto, Paloheimonkatu 9

Kuvaus:
Riihimäen kaupunki on saanut nimensä mäellä sijainneista riihistä. Muistokiven pystyttivät Riihimäki-päivänä 11.9.1963 Riihimäen kaupunki, Riihimäki-Seura ja Riihimäki-kerho 52.

Kenttätykistöperinteiden 1914-1959 muistomerkki

Tekijä: tykin suunnitteli ranskalainen eversti Charles Ragon de Bange v. 1874,  jalustan Kalevi Väyrynen
Vuosi: 1968
Sijainti: Kirjastonpuisto, Kauppakatu 14

Kuvaus:
Tykki on ranskalaisvalmisteinen jäykkälavettinen järeä kanuuna vuodelta 1878 (120K78). Kyseisiä tykkejä käytettiin Jatkosodassa Sallan ja Syvärin suunnilla. Niitä oli saatu 72 kappaletta lahjoituksena Ranskasta vuonna 1940.

Muistomerkki pystytettiin 4.6.1968 Riihimäen kenttätykistöperinteiden 1914-1959 muistoksi. Pääesikunta lahjoitti tykin kaupungille. Jalustan tykille suunnitteli Kalevi Väyrynen. Muistomerkki on yksi Riihimäeltä löytyvistä kahdeksasta tykkimuistomerkistä.

Riihimäen Lasi Oy:n Ilves

Tekijä: Oiva Kallio (tunnus), Keijo Salohovi (toteutus)
Vuosi: tunnuksen suunnittelu 1912, sijoitus ympyrään 2020
Sijainti: Tehtaankadun liikenneympyrä, Tehtaankatu 1

Kuvaus:
Riihimäen Lasi Oy:n kontorin katolta peräisin oleva jätti-Ilves symbolisoi Riihimäen entistä lasiteollisuutta.

Ilves postikortti 2026

Riihimäki-Loppi -rautatien muistomerkki

Tekijä: Tampella (Tampereen konepaja)
Vuosi: veturi 1912, muistomerkki 1958
Sijainti: Kulmalan puistokatu 6

Kuvaus:

Rautatien perusti maanviljelysneuvos H.G. Paloheimo 1907. Junia liikennöi Riihimäen ja Kesijärven välillä vuosina 1907-1954. Ensin junat liikkuivat hevosvetoisina. 1911 juhannuksesta rataa kulki ensimmäinen höyryjuna Riihimäeltä Kormuun. Säännöllinen höyryveturuliikenne alkoi n. 1913. Matkustajaliikenne loppui toukokuussa 1949, tavaraliikenne helmikuusa 1952. Rata purettiin kesällä 1953. Rautatie oli ns. kapearaiteinen rautatie, raideleveys oli 600mm.

Etukasarmin vanha portti

Tekijä:
Vuosi:
Sijainti: Kokonkadun koirapuiston vieressä, Kokonkatu

Kuvaus:

Lukion aurinkokello

Tekijä:
Vuosi: 1961
Sijainti: Lukion piha, Koulukatu 5

Kuvaus:

Kohtaamispylväs

Tekijä: Raija Niemi
Vuosi: 1998
Sijainti: Kirjastonpuisto, Kauppakatu 14

Kuvaus:

Kohtaamispylväs on Riihimäki-päivänä 11. syyskuuta 1998 pystytetty pylväs Kirjastopuistossa. Suuntaviitat osoittavat välimatkoja ystävyyskuntiin sekä muualle maailmaan. Pylväs toteutettiin Jouni Rasimuksen aloitteesta ja valmistettiin arkkitehti Raija Niemen suunnitelman mukaisesti.

Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki

Tekijä: Kirsti Liimatainen
Vuosi: 1955
Sijainti: Keskuskirkon pohjoisrinne, Hämeenkatu 5

Kuvaus:

Crossroads

Tekijä: Jaakko Pernu
Vuosi: 2019
Sijainti: kiertoliittymä Etelän viertotie-Kulmalan puistokatu

Kuvaus:

RIISTO
SORTO
UNHO
HÄPEÄ

Muistomerkki on taidemaalari Heikki Marilan vuonna 2002 pystyttämä ympäristöteos. Teoksen viesti oli ehkä “kaikkien sorrettujen puolesta”. Teos kuuluu vuoden 2002 Ars-Hämeen Tunne-teemaan. (Tunne-sanan voi ymmätää substantiiviksi tai verbin käskymuodoksi.)

Hiihtäjäntien muistomerkki. Tästa muistomerkistä oli aikoinaan Olavi Saarisen  juttu Aamupostissa ja 24.1. 2014 Pia Hermeen tekemä Heikki Marilan haastattelu.

(MK)