Sähkökonepajan muistolaatta

Pohjoisella asemakadulla sijaitsevan rakennuksen seinässä.

Kuvaaja: Matti Saastamoinen

Peltosaaren sillan muistovaakuna

sillan rakentamisvuodelta, 1974

Kuvaaja: Matti Saastamoinen

Pro Patria

Varuskunta-alueella sijaiseva muistolaatta kyseisellä paikalla ilmapommituksessa kaatuneiden alokkaiden muistolle.

Kuvaaja: Matti Saastamoinen

Sir Adolf muistolaatta

Suunnittelija: Matti Saastamoinen

Tällä mäellä sijainneista riihestä on kaupunki saanut nimensä

Muistokiven pystyttivät Riihimäki-päivänä AD MCMLXIII   (1963) Riihimäen kaupunki, Riihimäki-Seura ja Riihimäki-kerho 52

Lukion uudisrakentamisen informaatiolaatta

Rakennuttaja: Riihimäen kaupunki
Ark.suunnittelijat: Arkkitehdit S. Markku & A. Hellsten
Rakennesuunnittelija: DI Kari Helminen
Vastaava työnjohtaja: RKM Teemu Juhala
Rakentaja: Hämeenlinnan Saneeraus ja Rakennuspalvelu Oy

Riihimäen koululaitos 100 vuotta

V. 1879 alkanut rautatien koulu muutti tähän rakennukseen 1880.
Riihimäki-päivänä A.D. 1979
Riihimäen kaupunki

Olympiasoihtuviestin muistolaatta

Urheilupuiston rinteessä. Laatanpaljastustilaisuus oli 6.9. 2012, jolloin 19 viestinviejästä läsnä oli kolme: Ensi Havela, Risto Rask ja Mauri Rauvanto.

Soihtulaattakivi pukukoppirakennuksen lähellä

Rautatieaseman itäseinällä Kari Juvan suunnittelema

Pietarin radan rakentamisen 100-vuotismuistolaatta

(MK)

Heimoveteraanien muistomerkki

rautatieaseman pohjoisseinässä

(MK)

Lääketieteen Nobel-palkinnon saaneen Riihimäellä 30.10. 1900 syntyneen

Ragnar Granitin

kunniaksi 11.9. 2008 nimetyn aukion laatta

(MK)

Jyrki Sailon  1967 veistämä venäläisen tark’ampujain rykmentin 1910-1914 komentajan

Feodor Snamenskyn kunniaksi asetettu muistolaatta

Varuskuntakirkon seinässä

Riihimäen-Lopen rautatie

liikennöi tässä vuosina 1907-1954 Riihimäen ja Kesijärven välillä. Rautatien perusti maanviljelysneuvos H.G. Paloheimo.

Kesijärven juna muistona vanhan paloaseman puistikossa.

Erämessujen laatta

uimalan rinteessä

(MK)

TT-ajojen muistolaatta

1952-1967 uimalan muurissa

(MK)

Lukion aurinkokellon laatta

(MK)

Tällä paikalla vuosina 1895-1976 sijainneessa rakennuksessa ovat toimineet:

1   Riihimäen VPK 1895-1923
2   Riihimäen työväenyhdistys 1903-1904
3   Eteläinen koulu 1903-1905
4   Riihimäen yhteiskoulu 1905 1908
5   Riihimäen suojeluskunta 1923 1944
6   Riihimäen Lotta Svärd-järjestö 1923 -1944
7   Sotavankileirin tutkimuskeskus 1944
8   Viestirykmentti 1944-1946
9   Verolautakunta 1946
10   Kansanhuoltotoimisto 1946 1950
11   Riihimäen Näyttämö 1946 1953
12   Kihlakunnanoikeus 1953 1963
13   Riihimäen Teatteri 1955 1976

RAKENNUS TUHOUTUI TULIPALOSSA 16.1. 1976

Oppikoulutoiminnan aloittamisen muistolaatta

koulun aloituspaikalla Scandic-hotellin seinässä Hämeenaukiolla

(MK)

Laatta Eteläisen koulun vanhimman osan seinässä Riihimäen kauppalan ensimmäisen

valtuuston kokoontumispaikan muistona.

(MK)

Muistolaatta viestitoiminnassa uurastaneiden ja heidän saavutustensa kunnioittamiseksi

Karankaduna ja Kontiontien risteyksessä olevan veistoksen jalustassa.

(MK)

Raskas patteristo

perustettiin tällä koululla 18.6. 1941. Sen riveissä osallistuivat lähiseutujen tykkimiehet vuosina 1941-1944 Karjalan kannasella ja Syvärillä käytyihin taisteluin sekä välirauhan jälkeen Lapin sotaan.

Patteriston veteraanit kiinnittivät tämän muistolaatan v. 1983

Veikko Sinisalon

syntymäkodin, Herajoen työväentalon seinässä oleva Radoslaw Grytan veistämä muistolaatta.

(MK)

Riihimäen kansalaisopiston eli perustamispaikan seinässä oleva

Riihimäki-Seuran 50-vuotismuistolaatta

Suomi 75 Lions klupi Uramon

Itsenäisyyden kuuset

Königstedtin (Vantaan) lasitehtaan (1864 -1895) lasiuunin pohjaa Suomen lasimuseon pihalla.

(MK)

Niilo Suomisen ja Helsingin Työväen Säästöpankin

muistoksi asetettu muistolaatta Jyrki Sailon Lapsenlikka-veistoksen lähistöllä vuodelta 2007.

Suomen lasimuseon seinässä oleva

isänmaan puolesta sodissa 1939 – 1945

kuolleiden muistolaatta.

(MK)

Patastenmäen sillan muistovaakuna

rakentamisvuodelta 1958.

(MK)

Riihimäen eteläisen sisääntulotien lähellä Merkoksessa oleva

Suomen korkein lipputanko.

(MK)