Riihimäellä on lukuisia muistolaattoja rakennusten seinissä, muistokivissä ym. paikoissa. Täydennykset luetteloomme ovat oikein tervetulleita.
Sähkökonepajan muistolaatta
Pohjoisella asemakadulla sijaitsevan rakennuksen seinässä.
Kuvaaja: Matti Saastamoinen
Peltosaaren sillan muistovaakuna
sillan rakentamisvuodelta, 1974
Kuvaaja: Matti Saastamoinen
Pro Patria
Varuskunta-alueella sijaiseva muistolaatta kyseisellä paikalla ilmapommituksessa kaatuneiden alokkaiden muistolle.
Kuvaaja: Matti Saastamoinen
Sir Adolf muistolaatta
Suunnittelija: Matti Saastamoinen
Tällä mäellä sijainneista riihestä on kaupunki saanut nimensä
Muistokiven pystyttivät Riihimäki-päivänä AD MCMLXIII (1963) Riihimäen kaupunki, Riihimäki-Seura ja Riihimäki-kerho 52
Lukion uudisrakentamisen informaatiolaatta
Rakennuttaja: Riihimäen kaupunki
Ark.suunnittelijat: Arkkitehdit S. Markku & A. Hellsten
Rakennesuunnittelija: DI Kari Helminen
Vastaava työnjohtaja: RKM Teemu Juhala
Rakentaja: Hämeenlinnan Saneeraus ja Rakennuspalvelu Oy
Riihimäen koululaitos 100 vuotta
V. 1879 alkanut rautatien koulu muutti tähän rakennukseen 1880.
Riihimäki-päivänä A.D. 1979
Riihimäen kaupunki
Olympiasoihtuviestin muistolaatta
Urheilupuiston rinteessä. Laatanpaljastustilaisuus oli 6.9. 2012, jolloin 19 viestinviejästä läsnä oli kolme: Ensi Havela, Risto Rask ja Mauri Rauvanto.
Soihtulaattakivi pukukoppirakennuksen lähellä
Rautatieaseman itäseinällä Kari Juvan suunnittelema
Pietarin radan rakentamisen 100-vuotismuistolaatta
(MK)
Heimoveteraanien muistomerkki
rautatieaseman pohjoisseinässä
(MK)
Lääketieteen Nobel-palkinnon saaneen Riihimäellä 30.10. 1900 syntyneen
Ragnar Granitin
kunniaksi 11.9. 2008 nimetyn aukion laatta
(MK)
Jyrki Sailon 1967 veistämä venäläisen tark’ampujain rykmentin 1910-1914 komentajan
Feodor Snamenskyn kunniaksi asetettu muistolaatta
Varuskuntakirkon seinässä
Riihimäen-Lopen rautatie
liikennöi tässä vuosina 1907-1954 Riihimäen ja Kesijärven välillä. Rautatien perusti maanviljelysneuvos H.G. Paloheimo.
Kesijärven juna muistona vanhan paloaseman puistikossa.
Erämessujen laatta
uimalan rinteessä
(MK)
TT-ajojen muistolaatta
1952-1967 uimalan muurissa
(MK)
Lukion aurinkokellon laatta
(MK)
Tällä paikalla vuosina 1895-1976 sijainneessa rakennuksessa ovat toimineet:
1 Riihimäen VPK 1895-1923
2 Riihimäen työväenyhdistys 1903-1904
3 Eteläinen koulu 1903-1905
4 Riihimäen yhteiskoulu 1905 1908
5 Riihimäen suojeluskunta 1923 1944
6 Riihimäen Lotta Svärd-järjestö 1923 -1944
7 Sotavankileirin tutkimuskeskus 1944
8 Viestirykmentti 1944-1946
9 Verolautakunta 1946
10 Kansanhuoltotoimisto 1946 1950
11 Riihimäen Näyttämö 1946 1953
12 Kihlakunnanoikeus 1953 1963
13 Riihimäen Teatteri 1955 1976
RAKENNUS TUHOUTUI TULIPALOSSA 16.1. 1976
Oppikoulutoiminnan aloittamisen muistolaatta
koulun aloituspaikalla Scandic-hotellin seinässä Hämeenaukiolla
(MK)
Laatta Eteläisen koulun vanhimman osan seinässä Riihimäen kauppalan ensimmäisen
valtuuston kokoontumispaikan muistona.
(MK)
Muistolaatta viestitoiminnassa uurastaneiden ja heidän saavutustensa kunnioittamiseksi
Karankaduna ja Kontiontien risteyksessä olevan veistoksen jalustassa.
(MK)
Raskas patteristo
perustettiin tällä koululla 18.6. 1941. Sen riveissä osallistuivat lähiseutujen tykkimiehet vuosina 1941-1944 Karjalan kannasella ja Syvärillä käytyihin taisteluin sekä välirauhan jälkeen Lapin sotaan.
Patteriston veteraanit kiinnittivät tämän muistolaatan v. 1983
Veikko Sinisalon
syntymäkodin, Herajoen työväentalon seinässä oleva Radoslaw Grytan veistämä muistolaatta.
(MK)
Riihimäen kansalaisopiston eli perustamispaikan seinässä oleva
Riihimäki-Seuran 50-vuotismuistolaatta
Suomi 75 Lions klupi Uramon
Itsenäisyyden kuuset
Königstedtin (Vantaan) lasitehtaan (1864 -1895) lasiuunin pohjaa Suomen lasimuseon pihalla.
(MK)
Niilo Suomisen ja Helsingin Työväen Säästöpankin
muistoksi asetettu muistolaatta Jyrki Sailon Lapsenlikka-veistoksen lähistöllä vuodelta 2007.
Suomen lasimuseon seinässä oleva
isänmaan puolesta sodissa 1939 – 1945
kuolleiden muistolaatta.
(MK)
Patastenmäen sillan muistovaakuna
rakentamisvuodelta 1958.
(MK)
Riihimäen eteläisen sisääntulotien lähellä Merkoksessa oleva
Suomen korkein lipputanko.
(MK)