H. B. Brander (Paloheimo) muotokuva,

jonka on veistänyt Väinö Aaltonen. Pylvään toisella sivulla on kuvattu yhtiön päätoimialat: maatalous sekä puu-, tiili- ja sähköteollisuus.

Kalervo Kallion

Lasinpuhaltaja

Patsaan mallina on seissyt lasinpuhaltaja Valto Terhomaa. Patsas on vuodelta 1960, jolloin Riihimäestä tuli kaupunki. Patsaan on kaupungille lahjoittaneet Riihimäen Lasi ja sen työntekijät.

MK

Kalervo Kallion veistos

• Mikko A. Kolehmaisen syntymän 100-vuotispäivän muistoksi 1963
• Lasitehtaan perustajan Mikko A. Kolehmaisen muistopatsaan jalusta

(MK)

1939 – 1944 sodassa kaatuneiden muistomerkki

1948 Kalervo Kallio
Viljo Rewellin suunnittelemalla sankarihautausmaalle

(MK)

Veikko Eskolinin

Tiedon puu

ns. Kunnallistietotalon sisäpihalla Hämeenkadun, Temppelikadun  ja Junailijankadun välissä.
( MK)

Suklaus

Seppo Tamminen 2004 Riihimäen uimalassa

(MK)

Jyrki Sailon reliefi

Äiti ja lapsi

1951 Karlskoga-talossa

Jyrki Sailon

Kalapoika

1955 Kirkkopuistossa

(MK)

Jyrki Sailon

Lapsenlikka

1964 Pääskypuistossa

(MK)

Heikki Niemisen pronssiveistos

Pukkihyppy

Urheilutalon edustalla

(MK)

Armas Hutrin

Kurki

Patsas on pystytetty yleishyödyllisen asuntotuotannon merkeissä 1969, Riihimäen Asunnonhankinta Oy J.V. Jorman puistoon

(MK)

Nina Ternon

Sirkusratsastaja

vuodelta 1971, Uramon koulu

(MK)

Lauri Leppäsen

Aseseppä

1971, kaupungille lahjoittanut 50-vuotisen toimintansa juhlapäivänä Sako. Aseseppäpuistossa.

(MK)

Syntymä

Erkki Mykrän teos 1984 Riihimäen keskusvarikolla

Heikki Varjan suunnittelema

Viestimuistomerkki

viestijoukkojen 50. vuosipäivänä viestitoiminnnoissa uurastaneiden ja heidän saavutustensa kunnioittamiseksi, Viestikilta 5.3.1968, Karankadun ja Kontiontien kulmassa

(MK)

Kari Juvan Riihimäen – Pietarin radan 100-vuotismuistomerkki

Topparoikka

1970 Keskuspuiston reunassa

(MK)

Vesi vilvoittaa

Risto Salonen, Lasimuseon puistossa

(MK)

Risto Salosen

lasiteos

Riihimäen uimalan aulassa

Anneli Sipiläisen

Matkan varrella

1987 terveyskeskuksen edustalla

(ET)

RIISTO
SORTO
UNHO
HÄPEÄ

Muistomerkki on taidemaalari Heikki Marilan vuonna 2002 pystyttämä ympäristöteos. Teoksen viesti oli ehkä “kaikkien sorrettujen puolesta”. Teos kuuluu vuoden 2002 Ars-Hämeen Tunne-teemaan. (Tunne-sanan voi ymmätää substantiiviksi tai verbin käskymuodoksi.)

Hiihtäjäntien muistomerkki. Tästa muistomerkistä oli aikoinaan Olavi Saarisen  juttu Aamupostissa ja 24.1. 2014 Pia Hermeen tekemä Heikki Marilan haastattelu.

(MK)

Riihimäen kenttätykistöperinteiden 1914-1959 muistomerkki

Pääesikunta lahjoitti Riihimäen kaupungille tykin ja Kalevi Väyrynen suunnitteli sille jalustan nykyiseen kirjastonpuistoon.

(MK)

Kaupungintalon

vaakuna

sisäänkäynnin oikealla puolella (MK)

Riihimäen vaakuna

Taidemuseon seinässä

(MK)

Pääskyt

Graniitin aukiolla ja Lukion seinällä

Riihimäen Lasin vanha

Ilves-tunnus

Tunnuksen paikka oli lasitehtaan katolla. Uusi paikka löytynee Hyttikorttelin ympäristöstä.

Milla Huotarin

maalaus

Monarin seinässä

Etukasarmialueen

vanhan portin pylväät

lähellä Isuinkiven siltaa

(MK)