Riihimäen kaupunginmuseon tulevaisuus – kulttuurihistoriallinen murha?
Kuulostaa dramaattiselta, mutta sellaisena tilanteen monet riihimäkeläiset näkevät. Riihimäen kaupunginmuseo on kaupungin keskustan helmi ja sen sijainti nimenomaan Rautatienpuistossa on ihmisille tärkeää. Museo on helposti saavutettavissa ja sen pihapiirikin on lukuisien tapahtumien
keskiössä. Kaupunginmuseon pihalla sijaitsee myös talli, jossa asustaa riihimäkeläiseen historiaan olennaisesti liittyvä Riihimäen museopaloauto Sussex. Sen kunnostaminen vuonna 2017 oli kulttuurihistoriallisesti merkittävä teko ja rahoitus toteutettiin joukkorahoituksella ja avustuksilla.
Kaupunginmuseo on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi ja se on suojeltu rakennus. Rautatienpuisto ja sen vanha rakennuskanta ovat yksi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY-kohde). Tämä edellyttää kulttuuriperintöarvojen säilyttämistä maakuntien suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa.
Kaupunkilaiset vastustavat kaupunginmuseon siirtämistä pois Rautatienpuistosta
Kaupungin kulttuuritoimijat keräsivät nimiä museoiden yhdistämistä vastustavaan adressiin. Tuloksena oli lyhyessä ajassa yli 2300 nimeä. Adressi toimitettiin kaupunginvaltuustolle joulukuussa 2019. Kyseessä on suurin Riihimäellä koskaan kerätty adressi. Lisäksi Riihimäki-Seura järjesti kaupunginmuseon
pihapiirissä yhdistämishanketta vastustavan lyhtymielenosoituksen.
Miksi muutos? Perustelut museoiden yhdistämiselle ja kaupunginmuseon siirtämiselle pois Rautatienpuistosta ovat vaihdelleet vuosien saatossa. Ensin kaupunginmuseota kaavailtiin museokeskittymään ja sen jälkeen taloudellisista syistä taidemuseon yhteyteen. Tällä kertaa yhdistämishankkeen perusteluina ovat paloturvallisuus ja esteettömyys. Museoiden yhdistämistä ja erityisesti kaupunginmuseon siirtoa pois Rautatienpuistosta ajetaan siis kuin
käärmettä pyssyyn. Tämä saattaisi herättää kysymyksen, ketkä tätä haluavat? Nyt olemme saaneet kaupungin kirjaamosta hankkeeseen liittyvät asiakirjat. Niiden perusteella herää kysymys virkamiesten roolista suunnitelmassa. Onko jääviyskysymyksiä harkittu loppuun asti? Kysymys on kauaskantoisesta ratkaisusta, joka pahimmillaan halvaannuttaa kaksi museota.
Arvorakennuksesta hollituvaksi. Museoiden yhdistämishanke saa jokaisessa keskustelussa kaupungin tapahtumissa ja kaduilla täystyrmäyksen. Riihimäki-Seuraankin on oltu asiassa runsaasti yhteydessä. Asukkaiden on vaikea ymmärtää sitä, että suojeltu, kulttuurihistoriallisesti arvokas ratainsinöörin talo,
museo-objekti jo itsessään, jätettäisiin yleiseen käyttöön esim. seuraintaloksi. Pelkona on, että Rautatienpuisto muuttuu levottomaksi ja upea museorakennus hollituvaksi. Tällaisesta kehityksestä on lukuisia esimerkkejä ympäri Suomea – ja huom! edelleen rakennuksessa olisi tuo esitetty paloturvallisuus-
ja esteettömyysongelma, joka kaupungin on joka tapauksessa laitettava suojellussa rakennuksessa kuntoon. Taidemuseossa toteutettu turvajärjestelmien uusiminen maksoi n. 70 000 euroa. Sen sijaan museoiden yhdistämisprojektiin on esitetty yhteensä lähes 400 000 euron määrärahaa, koska
kaupunginmuseo ei mahtuisi taidemuseon tiloihin vaan tarvittaisiin lisärakentamista.
Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen lausunnossa (pöytäkirja 17.3.2022) nostetaan paloturvallisuuden kannalta huolenaiheeksi nimenomaan kaupunginmuseon yläkerta, jossa sijaitsevat arkistot, varastot ja työpisteitä. Kansallismuseomme Helsingissä on ratkaissut asian niin, että kokoelmien säilytys on
Orimattilassa! Museovirastolla on nykyään kaksi asianmukaista säilytyskeskusta, Keskusvarasto Orimattilassa ja Kokoelma- ja konservointikeskus Vantaan Hakkilassa. Tämä on erinomainen esimerkki siitä, että kokoelmat ja muu museotoiminta; näyttelyhuoneet sekä museoon liittyvät muut palvelut voivat
olla eri paikoissa. Mistä löytyisivät asianmukaiset tilat Riihimäen kaupunginmuseon kokoelmien varastointi- ja käsittelytiloille?
Kaksi museota, kaksi johtajaa
Museolaki 729/1992 edellyttää valtionosuuden myöntämisessä museolle, että sillä on toiminnasta vastaava päätoiminen museonjohtaja ja riittävä määrä museoalan koulutuksen saanutta henkilöstöä. Riihimäen kaupunginmuseo ja taidemuseo yhdistettiin yhdeksi museokokonaisuudeksi, joilla on yksi
johtaja. Konsultti Martti Piltz toteaa raportissaan (31.7.2018), että suurimpia paineita aiheuttaa osaaminen, jota tarvitaan varainhankinnassa, johtamisessa, kommunikoinnissa, yhteistyössä, digitalisaatiossa ja asiakkaiden tarpeiden tunnistamisessa. Piltz toteaa, että museoammatillinen taso on
hyvä, mutta henkilöresurssin käyttö kokonaisuutena toimii huonosti. Vaikuttaa siltä, että olisi hyvä ottaa pohdintaan kahden johtajan malli. Kaksi erilaista museota yhden ihmisen harteilla ei ole optimaalinen ratkaisu. Jos museoilla olisi omat johtajansa, tästä seuraava henkilöstökulujen lisäys olisi pieni hinta lisäarvosta, jonka yksikön oma innostunut museoalan johtaja saisi aikaan. Tämä vahvistaisi Riihimäen vetovoimaa ja mainetta kulttuurikaupunkina.
Museoiden rahoitus
Suomessa museoiden rahoitus jakautuu neljään osaan: valtion ja kunnan rahoitukseen sekä museon omatoimiseen tuottoon ja muuhun rahoitukseen. Omatoimisesta tuotosta noin puolet on pääsymaksutuottoja ja loput palveluiden (museokauppa, tilavuokraus jne.) tuottoja. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa tuloista on tultava palveluiden myynnistä. (konsultti Martti Piltz)
Esitämme, että kaupunginmuseon toimintaa Rautatienpuistossa kehitetään ja tehostetaan siten, että siellä tarjottavat palvelut ja tapahtumat tukevat kaupunginmuseon roolia Riihimäen kaupungin historian säilyttäjänä, elävöittäjänä ja tulevaisuuteen katsovana museorakennuksena ajatellen kaiken ikäisiä
kaupunkilaisia, tulevia sukupolvia ja matkailijoita. Riihimäki-Seura on tehnyt tästä myös Osallistuvan budjetoinnin hankkeen: ideakilpailu ja asukasilta,
joissa kaupunkilaiset saavat laittaa kortensa kekoon tässä heille tärkeässä asiassa.
Museoiden yhdistäminen rampauttaisi kaksi hienoa museota. Maatalouden kielellä kyse on hevosen ja lehmän laitosta samaan pilttuuseen. Siitä ei hyvä seuraa.
Päivi Katila
puheenjohtaja
Riihimäki-Seura ry.
