Olen toiminut nyt vuoden Riihimäki-Seuran puheenjohtajana. Olen muuttanut Riihimäelle kuusi vuotta sitten rapena eli rakkauden perässä. Olen viihtynyt uudessa kotikaupungissani erinomaisesti. Minulle Riihimäki on hyvin romanttinen kaupunki: kaunis harju, kodikas kirkko, kaunista arkkitehtuuria, mukavia ihmisiä, viehättävä maaseutu, rauhallisuus, luonto…

Meillä kaikilla on mielikuvamme kaupungista nimeltä Riihimäki. ”Cocksit ja sen, että Riihimäki on järkevien ihmisten asuinpaikka”,  urheilutoimittajapoikani sanoi, kun pyysin häntä kertomaan, mitä ajatuksia Riihimäki tuo hänen mieleensä. Miksi asua Helsingissä ahtaasti ja kalliisti, kun voi asua Riihimäellä vajaan tunnin matkan päässä pääkaupungin keskustasta? Itse toimin rehtorina helsinkiläisessä koulussa, mutta hyvät liikenneyhteydet helpottavat työmatkaa huomattavasti.

Lapsuudessani Riihimäki oli junanvaihtopaikka, jossa varusmiehet auttoivat äitiäni matkalaukkujen kannossa. Matkustimme kotipaikkakunnaltani Haminasta lättähatulla Inkeroisten kautta Riihimäelle. Siellä vaihdoimme oikeaan junaan, joka vei meidät mummolaan Hyvinkäälle. Isoisäni toimi siellä rovastina ja minut kastettiin Parantolankadun Pikku-Pappilassa, isovanhempieni kotona. Mummin jäätyä leskeksi asuimme vuoden Sahamäessä ja kävin Hyvinkäällä esikoulun. Enoni piti vaimonsa kanssa Riihimäellä urheilukauppaa.

Opiskelin Turun yliopistossa ja muutin valmistumisen jälkeen Helsinkiin. Viihdyin kyllä sielläkin, mutta on todella ihana asua jälleen pikkukaupungissa. Perinteitä ja kotiseututyötä arvostavana ihmisenä olen ollut aktiivinen Arolampi-seuran toiminnassa. Olen innostunut ja kiitollinen siitä, että saan nyt mahdollisuuden toimia puheenjohtajana perinteikkäässä Riihimäki-seurassa.

Minkälaista toimintaa Riihimäki-seuran puitteissa toivotaan järjestettävän? Osa meistä on syntynyt täällä, osa on junantuomia, osa paluumuuttajia. Miten eri-ikäiset, eri elämäntilanteissa olevat asukkaat kokisivat yhteisöllisyyttä? Miten kehittäisimme kotikaupunkiamme ja lisäisimme kotiseuturakkautta, liittymisen ja viihtymisen kokemuksia?

Riihimäki-seuran toimintasuunnitelmassa 2017 on jatkoa torstaikävelyille, kesäretkelle ja syksyllä myös torstaitarinoille. Museoiden yö, asematapahtuma ja saksalaiset joulumarkkinat ovat yhä ohjelmassa. Riihimäki-Seuran toimintasuunnitelmassa 2017 on paljon uutta  ja jotain vanhaa. Suomi 100- juhlavuosi alkaa yhteisöllisellä tapahtumalla Lyhtyvaelluksella su 8.1.2017. Vaelletaan lyhtyjen kanssa Maauimalaan, jossa klo 17 ohjelmaa ja ilotulitus! Tämä on Riihimäki-Seuran vuoden päätapahtuma. Tervetuloa mukaan!

Perinteitä kunnioittaen ja valmiina myös uusille toimintamuodoille haluan toivottaa kaikille seuran nykyisille ja uusille jäsenille. Onnellista vuotta 2017!

Päivi Katila
paivi.katila@outlook.com