Ilmo Luhtinen, 2.11.2022 Riihimäki-Seuran syyskokouksessa
Risteysaseman synty
Ratojen rakentaminen vilkastui Euroopassa 1850‑luvulla, ja myös Suomessa syntyi ajatus Pietari–Helsinki‑radasta. Rata päätettiin rakentaa sisämaan kautta Viipuri–Kouvola–Lahti‑linjalla, jotta se olisi turvassa mahdollisilta englantilaisilta laivatykeiltä. Rata kohtasi Riihimäellä jo vuonna 1862 valmistuneen Helsinki–Hämeenlinna‑radan. Pietarin radan avajaisia vietettiin 11.9.1870, josta tuli myöhemmin Riihimäki‑päivä.
Riihimäki alkoi kasvaa nopeasti risteysaseman ympärille. Alueella oli aiemmin vain muutama tila, mutta radanrakentajat ja käsityöläiset toivat mukanaan uutta väestöä ja elinkeinoja.
Ensimmäinen asemarakennus valmistui 1868 ja sitä laajennettiin useasti. Nykyinen kivinen asemarakennus valmistui 1935 edustaen klassismin ja funktionalismin siirtymävaihetta.
Ratojen vaikutus Riihimäen kehitykseen
Rautatiet vaikuttivat ratkaisevasti Suomen asutukseen ja teollistumiseen. Riihimäki syntyi rautatien ympärille ja kehittyi nopeasti Hausjärven tärkeimmäksi keskukseksi. Pietarin radan valmistuminen teki Riihimäestä merkittävän solmukohdan ja vilkkaan kauttakulkuaseman.
Teollisuuden kasvu
Rautatieasema loi edellytykset teollisuuden synnylle. – Riihimäen Saha Oy perustettiin 1904 ja oli pitkään paikkakunnan tärkein teollisuuslaitos. – Riihimäen–Lopen kapearaiteinen rautatie (1907–1952) palveli sahatavaran, tiilien ja lasin kuljetuksia. – Riihimäen Lasi Oy perustettiin 1910 ja siitä tuli valtakunnallisesti merkittävä lasiteollisuuden keskus. – Myös Teka Oy, Sako Oy, Oravan tehdas, liimatehdas ja virvoitusjuomatehtaat toivat työpaikkoja ja kasvua.
Asukasluvun kasvu
Venäläinen varuskunta toi 1910‑luvulla yli 4000 sotilasta Riihimäelle, mikä kasvatti väkilukua merkittävästi. Riihimäen kylässä oli 1900‑luvun alussa 600 asukasta, mutta teollistuminen nosti määrän 5000:een vuoteen 1914 mennessä.
Riihimäki muuttui taajaväkiseksi yhdyskunnaksi 1919 ja kauppalaksi 1922. Nykyinen asukasluku on noin 29 000.
Kauppatoiminta
Palvelut kasvoivat teollisuuden ja väestön mukana. 1911 avattiin yhdeksän uutta kauppaa, ja myöhemmin erikoisliikkeet lisääntyivät. Viime vuosikymmeninä kauppakeskukset kuten Merkos ja Atomi ovat muokanneet kaupparakennetta.
Rautatieliikenne
Liikenteen kasvaessa Riihimäestä tuli erittäin vilkas kauttakulkuasema. Sähköjunaliikenne alkoi 1972 ja lisäsi matkustajamääriä. 1990‑luvulla noin 3500 riihimäkeläistä kävi töissä muualla ja saman verran tuli muualta Riihimäelle.
2000‑luvulla Riihimäeltä kulki päivittäin yli 40 lähijunavuoroa Helsinkiin. Kerava–Lahti‑oikorata (2006) vähensi jonkin verran Riihimäen liikennettä.
VR:n henkilöstömäärä on vähentynyt teknistymisen myötä: 40 vuotta sitten 30 000 → nykyisin noin 6000.
Riihimäen asema
Asema on ollut paikkakunnan symboli ja tärkeä kohtaamispaikka. Päivi Yli‑Karhula kuvaa aseman merkitystä teoksessa Risteysasema Riihimäki:
“Asemalla on tehty töitä, tavattu tuttuja, nähty erilaisia ihmisiä… Asema on monien tunteiden paikka.”
Asema ja ratapiha ovat kokeneet myös vaurioita, kuten ensimmäisen maailmansodan aikaisen “Riihimäen Pamauksen” ja talvisodan pommitukset.
Yhteenveto
Rautatiet ovat olleet ratkaisevassa roolissa Riihimäen synnyssä ja kehityksessä. Ilman rautateitä ei olisi nykyistä Riihimäkeä – paikkakunta on kasvanut rautatiekaupungiksi.