Riihimäki-Seura on tehnyt kotiseututyötä Riihimäellä vuodesta 1935 lähtien. Sota sammutti seuran toiminnan vuonna 1941, ja se elvytettiin vuonna 1957. Pitkälle 1970-luvulle kotiseutuyhdistys oli melkein kuin epävirallinen kaupungin lautakunta; kaupunginjohtaja kuului itsestään selvästi johtokuntaan 1980-luvun alkuun asti. Se sitoi mutta antoi myös mahdollisuuksia.
Riihimäki-Seuran alkuvuosikymmenten saavutuksiin kuuluvat :
- 1935 ensimmäinen kotipihakilpailu
- 1937 ensimmäiset Riihimäen messut
- 1959 Riihimäen kauppa- ja teollisuusnäyttely – kaupungin nykyinen messutoiminta on syntynyt seuran luomien perinteiden pohjalle
Kesällä 1996 käynnistettiin Riihimäen arkeologiset tutkimukset kairaamalla näytteet fosfaattianalyysiä varten Herajoen Penninmäen kivikautiselta asuinpaikalta. Tämä on poikinut Riihimäen kaupungin museotoimen järjestämät laajemmat inventoinnit ja kaivaukset etenkin Arolammilla.
Vuoden 1999 uutuutena aloitettiin “kesäisten torstai-iltojen” sarja yhdessä Riihimäen Seudun Luonnonsuojeluyhdistyksen ja Riihimäen Suunnistajien kanssa. Suunnistajat eivät osallistuneet järjestelyihin enää vuosina 2000 ja 2001.
Opastetuilla kierroksilla tutustutaan kotikaupungin eri puoliin. Ensimmäisen kesän ohjelmassa olivat muun muassa:
- Riihimäen syntysijat nykyisessä Rautatienpuistossa,
- lasitehtaan alue, ratapihan kasvillisuus,
- Peltosaaren kosteikkopuisto, puistojen eksoottiset kasvit,
- Riihimäen patsaat ja muistomerkit ja talvisodan pommitukset.
- Kesällä 2000 tutustuttiin esimerkiksi jääkauden jälkiin Erkylän maastossa,
- Riihimäkeen ennen rautatietä, klassismin ja funktionalismin arkkitehtuuriin Riihimäellä,
- Paloheimo-Yhtymän tehdasalueeseen ja Itsenäisyydenpuiston puulajeihin.
- Patastenmäki,
- varuskunta,
- Herajoen kedot.
- Monina kesinä ohjelmassa olivat Arolammin arkeologiset kaivaukset ja
- Riihimäen hautausmaa
- Yrityskäyntejä
Riihimäki 1939 -pienoismalli valmistui vuonna 2003 ja siitä kertova julkaisu n:o 11 vuonna 2009
Riihimäki kärsi talvisodan pommituksissa suuria vaurioita ja sotaa edeltävän kauppalakuvan tallentamiseksi pienoismallina toimi Riihimäki-Seurassa kaksi talkootyöryhmää. Mallin rakensi mikkeliläinen Malliakopio ky ja se on mittakaavassa 1:500. Pienoismallia ovat olleet tekemässä ainakin seuraavat henkilöt:
- Toteutus: Heikki Oikkonen Mikkelistä (Malliakopio)
- Tiedonkeruu ja suunnittelu:
Leena ja Mikko Järvinen, Maija Aaltonen, Reijo Wihinen, Tapio Paukola, Erkki Kallio, Aapo Raipale ja Keijo Nieminen, Pentti Aarnio, Erkki Uusitalo, Kaj Kangas, Erkki Helamaa ja Kalevi Salo, Kimmo Airisto, Matti Kae, Heikki Korpinen, Riittta Lainio, Ilmo Luhtinen ja Esko Pörhölä.
Teksti: Timo Salminen ja Eeva Tuominen
Kuvat: Keijo Nieminen
Pienoismalliryhmästä Erkki Kallio, Aapo Raipale ja Tapio Paukola kaupunginkirjaston Riihimäki-huoneessa
Malliakopion Heikki Oikkonen Tapio Paukolan ja Keijo Niemisen kanssa ensimmäisen osan valmistutta v. 1992.
Anita Elomaa kertomassa Lasin alueen elämästä 1950- ja 1960-luvuilla.
Puheenjohtajat
Aarne Eskola 1935 – 1938
Matti Hurme 1938 – 1940
Wiljo-Kustaa Kuuliala 1941
Kalervo Okkola 1957 – 1959
Vilho Heino 1960 – 1977, kunniapj. 1978 – 1994
Osmo Talarmo 1978 – 1979
Erkki Luukkainen 1980 – 1981
Laila Riihimäki 1981 – 1986
Tapio Paukola 1987 – 1993
Timo Salminen 1994 – 1998
Mikko Helasvuo 1999 – 2000
Outi Luoma 2001 – 2004
Pekka Tuominen 2005 – 2009
Paula Suoja 2010 – 2015
Päivi Katila 2016 – 2025
Ritva Pahkala 2026 –
Puheenjohtajat Tapio Paukola ja Outi Luoma
Sihteeri Suoma Salonen ja pj Paula Suoja