Puheenjohtaja Paula Suojan tervehdyspuhe seuran 80-vuotisjuhlassa 20.5.2015 Kansalaisopistolla

Hyvät kutsuvieraat,  Riihimäki-Seuran ja Riihimäen postimerkkeilijöiden jäsenet, hyvät kotiseututyön ystävät.

80 vuotta sitten toukokuun 31. päivänä vuonna 1935 perustettiin Riihimäen Kansalaisopistolla kotiseutuyhdistys Riihimäki-Seura. Perustamista ajoivat erityisesti kaksi henkilöä. Kauppalanjohtaja Kalle Lauri Salminen tajusi muuttaessaan tänne, mikä merkitys kotiseutuyhdistyksellä on hänelle itselleen kauppalan johtajana. Riihimäellä ei tuolloin 1930-luvulla ollut erilaisia lautakuntia kunnallishallituksen apuna.

Toinen merkkihenkilö seuran perustamisajalta oli Kansalaisopiston rehtori Aarne Eskola, seuran ensimmäinen puheenjohtaja. Hänen mielestään teollistuva ja nopeasti kasvava Riihimäki ei ollut läheskään kaikille asukkailleen kotiseutu, vaan paikka, minne oli tultu vain töihin.

Uusi vaihe yhteistyössä Kansalaisopiston kanssa alkoi viisi vuotta sitten, kun Riihimäki-Seura vietti 75-vuotisjuhliaan. Kansalaisopistolla järjestettiin myös suuren suosion saavuttanut ”Mennään kartsalle” -tilaisuus. Tänään juhlimme paitsi Riihimäki-Seuran 80-vuotisjuhlia myös avattavaa Riihimäen Postimerkkeilijöiden näyttelyä ”Riihimäki kortin ja kirjein”.

Kunnallishallinto on muuttunut, mutta kotiseutuyhdistys on edelleen tärkeä ja hyödyllinen yhteistyökumppani kaupungille. Seura tekee yhteistyötä erityisesti kirjaston ja kaupunginmuseon kanssa. Kirjastoon on sijoitettu Riihimäen vuoden 1939 keskustaa kuvaava pienoismalli. Se syntyi seuran jäsenen Mikko  Järvisen ideasta. Toteutuksen loppuunsaattamisesta vastasi Riihimäki-Seura kaupungin taloudellisen avun turvin.

Kiinnostus pienoismallia kohtaan on lisääntynyt. Riihimäki-Seura on järjestänyt sen esittelyjä erilaisille kohderyhmille ja suurelle yleisölle Riihimäki-viikolla. Kirjaston Samuli Parosen salissa seura toteuttaa myös Riihimäkeen, sen historiaan ja asukkaisiin liittyviä Torstaitarinoita. Ne kehitettiin täydentämään kesäisiä Torstaikävelyjä.

Kaupunginmuseo on toinen keskeinen yhteistyökumppanimme. Ajatelkaamme vaikkapa Riihimäki-Seuran järjestämää tilaisuutta ”Riihimäkeläiset tanssiorkesterit”, joka sai jatkumon museon kesänäyttelyssä. Myös Riihimäki-Seuran valokuvakilpailujen sato on lahjoitettu museon asiantuntevaan säilytykseen.

Eilen jaettiin jälleen kotipihakilpailun palkinnot. Riihimäki-Seuran johtokunta päätti heti ensimmäisenä toimintavuotenaan vuonna 1935 ryhtyä edistämään kauppalan kaunistamista pihakilpailulla. Vuodesta 1959 lähtien mukana järjestelyissä on ollut kaupunki. Kaupunginhallitus nimitti silloin kuusijäsenisen kotipihatoimikunnan, jota myöhemmin täydennettiin Riihimäki-Seuran edustajalla. 17 vuoden ajan kilpailussa on jaettu myös Riihimäki-Seuran kiertopalkinto.

Tänä päivänä Riihimäki-seura tunnetaan parhaiten Riihimäen Luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa järjestämistä Torstaikävelyistä, joita on järjestetty vuodesta 1999. Kun ensimmäisenä vuotena kävelyihin osallistui keskimäärin noin 20 henkeä, on viime vuosina 100 henkeä ollut varsin tavallinen osallistujamäärä. Suosittuja kohteita ovat vuodesta toiseen hautausmaa, kasarmin alue, Hyttikortteli, yrityskäynnit ja kaupunkipolun pätkät.

Riihimäki-Seuralle on edelleen tilausta. Lähes kaikki seuran järjestämät tapahtumat on tarkoitettu kaikille kaupunkilaisille ja ilmaisia osallistujille. Esimerkiksi viime vuonna n.750 henkeä osallistui järjestämiimme 17:ta tapahtumaan eikä lukuun edes sisälly näyttely- tai myyntipisteeseemme tutustuneita Museoiden yössä, Asematapahtumassa ja Saksalaisilla joulumarkkinoilla.

Torstaikävelyjen lisäksi eri tahot ja yhteisöt kyselevät kasvavassa määrin, voisiko Riihimäki-Seura järjestää heille ohjelmaa. Meitä on pyydetty kertomaan Riihimäki-Seurasta tai Riihimäestä nuorille ja vanhoille, kaupunkia tunteville ja maahanmuuttajille. Useimmiten pyyntö on koskenut kaupunkipolun toteuttamista erilaisille ryhmille. Muutama vuosi sitten tehtyä kaupunkipolkukirjasta ei juuri kukaan tunne, vaikka se on edelleen erinomainen Riihimäki-opas.

Yhdistyksen alkuperäisten sääntöjen mukaan ”Riihimäki-Seura on kotiseutuyhdistys, jonka tarkoituksena on edistää Riihimäen kaupungin henkistä ja taloudellista elämää sekä herättää kotiseutuharrastusta”. Kymmenen vuotta sitten tätä kohtaa muutettiin niin, että seuran ”tarkoituksena on edistää kaupungin henkistä elämää, kehittää kaupunkiympäristöä sekä herättää kotiseutuharrastusta”. Riihimäki-Seura järjestikin jo alkuvuosinaan kaupan ja teollisuuden katselmuksia, joista kehittyivät nykyisin joka toinen vuosi järjestettävät Erämessut.

Riihimäki-Seuran kiinnostus on kohdistunut myös rakennettuun ympäristöön ja arvokkaisiin rakennuksiin, eikä näissä asioissa ole vältytty kiistoilta. 80-luvulla seura taisteli paikkakunnan vanhimman rakennuksen, Linnunlaulun suojelemiseksi, mutta sen hankkeen tuhosi lopulta tulipalo. Kino Sammon suojelemisen puolesta seura taisteli myös ja rakennus pelastui. Vanhan linja-autoaseman säilyttäminen herättää edelleen polemiikkia, mutta rakennus säilyy.

Valitettavasti keväällä vuonna 2000 seuran nimissä tekemäni kuntalaisaloite Riihimäen kulttuuriympäristöohjelman laatimiseksi ei edennyt toivomallamme tavalla. Sen sijaan olemme ilolla seuranneet työn alla olevan yleiskaavauudistuksen toteutusta, missä asukkaat ja yhteisöt on otettu mukaan suunnitteluprosessiin.

Kiitos yhteistyöstä Kansalaisopisto juhlamme järjestelyissä. Kiitos Riihimäen Postimerkkeilijät, että järjestitte juhlavuotemme kunniaksi hienon näyttelyn. Kiitos musiikkiopiston nuoret lupaavat muusikot. Tervetuloa! Nauttikaa juhlastamme, kakkukahveista ja näyttelystä!